Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2009

Myr(s/k)ky vesilasissa

Pulloetiketti hanavedelle

Tuppulan vesikriisi ratkesi osaltamme, ei tiedotuksen vaan armottoman googlaamisen avulla, ja Italiattaren kummitäti soitti jopa Euroopan suurimman vesilaitoksen leivissä olevalle serkulleen. Ongelma on byrokraattinen, rauhotteli serkku. Ai että miten veden laatu voi olla byrokraattinen ongelma? Asetetaan valtiollisella tasolla terveysministeriössä raja-arvo, trihalometaanien kokonaismäärä max 30 mikrogrammaa/litra, se vahvistetaan alueellisella tasolla, sitten kun tavotteeseen ei päästä annetaan armonaikaa ja nostetaan rajaa 80 mikrogrammaan mutta vain joulukuun 31. päivään asti. Tammikuussa vesi muuttuu juomakelvottomaksi, kunnes armoajalle myönnetään lisää jatkoa. Aika italialainen käytäntö, siis.

Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön trihalometaaneille 2000-luvulla asettama raja on 100 mikrogrammaa litralle.  Paskempaakin vettä on varmaan tullut kumottua, kun 70-luvulla kloorattiin suruttomasti Vantaan rapavettä, jossa kloori pintavedessä lilluvien orgaanisten aineiden kanssa kimppaan mennessään muodostaa kaikenlaista kivaa. Ja tunnetusti vesi ruostuttaa, kuten viinamäkeläiset muistavat aina mainita.

Helsingin Vedellä on muuten hienot brosarit, jos aihe jaksaa kiinnostaa. En löytänyt harmikseni vahvistusta kuulotiedolle että Roihuvuoren vesitorni olisi ainakin valmistuessaan ollut Euroopan suurin. On sillä tiedolla ilman lähdeviitteitäkin henkseleitä paukuteltu.

obamicon.me

mothersucker

Pakkohan tuota oli käydä kokeilemassa. Jennille kiitokset linkkivinkistä.

Berluscata

Berluska on jälleen raottanut sanaista arkkuaan, ja huumorintajuttomat vasemmistolaiset ovat vetäneet siitä herneen nenäänsä. Tällä kertaa pääministerimme puhuu raiskauksista:

Tiukimmassakin sotilas- tai poliisivaltiossa tällainen asia voi tapahtua. Ei ole mahdollista että laittaisimme kentälle riittävästi voimia, tarvittaisiin yhtä paljon sotilaita kuin [maassa] on kauniita naisia.

Loogisesti ajatellen lausahduksen pitäisi lohduttaa raiskattuja (tämä tapahtui siksi että olen niin kaunis), ja huojentaa rumien naisten pelkoa.

Huumorintajuttomat vasemmistolaiset ovat ehdottaneet sotilaiden sijaan katuvalaistuksen lisäämistä.

Kerta kiellon päälle: raiskaus ei ole seksiä, raiskaus on vallankäyttöä jolla naiselle näytetään hänen paikkansa, tai loukataan naisen “omistajaa”, yhteisöä, sukua, kansakuntaa. Jos raiskauksen motiivina olisi naisen kauneus, olisi burqa toimiva ratkaisu turvallisuusongelmaan.

Vesi on paskan lääke

…ja kloori Escherichia colin, mikä on tietysti mukava kortti pelattavaksi silloin kun vedenpuhdistus hoidetaan tuppulalaisen taloudellisesti. Sitten kun trihalometaanien määrä juomavedessä ylittää terveysviranomaisten asettamat raja-arvot niin ihmetellään. Ihmetellään varsinkin kun tieto kulkee niin että varoitus tulee tekstiviestinä yhdeltä kaverilta joka on sattumalta nähnyt yhden paikallisen TV-aseman uutiset, muilla kanavilla tai vesilaitoksen sivuilla ei asiasta mainita halaistua sanaa.

Seuraavana päivänä kunnan sivuille tulee ilmoitus vesijohtoveden juomattomuussuosituksesta kahdessa taajamassa. Uutisten vahvistamista tai epäämistä odotellessa ostettu pullotettu vesi ei anna sen suurempia takeita turvallisuudesta, päinvastoin. Vesikriisin vakavuudelle antaa  suhteellisuutta tieto siitä että monessa maailman kolkassa huoli on nestehukka tänään tai ripuli huomenna, muutamasta karsinogeenistä viis.

Vasta kun viimeinen puu on kuollut, viimeinen joki myrkytetty, viimeinen kala kadonnut, huomataan ettei rahaa voi syödä.

Energeticamente Abruzzo

L’associazione millimetri, organizza all’interno di EUSEW (EU Sustainable Energy Week), il ciclo di conferenze EnergeticAbruzzo 02 dal titolo:

Efficienza energetica: dalla città sostenibile all’eco-design

Martedì 10 febbraio

Efficienza Energetica e Sostenibilità urbana.
ore 8.30_ 1.00

Giovedì 12 febbraio

Efficienza Energetica ed Eco compatibilità del sistema edificio.
ore 8.30_ 1.00

Sabato 14 febbraio

Eco Compatibilità e design
ore 8.30_ 1.00

Sala dei Marmi della  Provincia di Pescara, Pescara

Doppi servizi

Petja ihmetteli aiemman postauksen kommenteissa, miksi ihmeessä kiinteistönvälitysilmoituksissa on joka asunnon tahi talon yhteydessä valokuva paskapöntöstä, ja nyt olen sitten ihmetellyt sitä itsekin. Ehkä italialaiset ovat niin epäluuloisia, että pelkkä maininta WC:stä asunnon pohjapiirustuksessa vaikuttaa vähintäänkin huijaukselta, äkkiäkös sen siihen kirjoittaa. Vaikka voivat ne pöntötkin olla Photoshopilla kuvaan liimattuja, että tiedä häntä.

Lehti-ilmoituksissa lukee usein että asunnossa on doppi servizi, se tarkoittaa kahta vessaa. Kahden vessan funktio on se, että sitä parempaa ns. edustuskäymälää pidetään vierasvarana, ja toiseen tungetaan kumiankat, pesukoneet ja pyykkitelineet eli ne tavanomaiset elämän jäljet.

Niistä vessanpöntön kuvista ei kriittisen ostajan pitäisi vielä mahdottomasti vakuuttua. Rosabella kohtasi entiseen pankkiin ravintolaa tehdessään sellaisen pienen yllärin, ettei pankin saniteettitiloja oltukaan liitetty vemäriverkkoon, vaan johonkin pohjattomaan monttuun kadun alle. Vesilaitoksen sopimuspapereissa viemäristä kuitenkin maksettiin, ja tämä käytäntö lienee ollut aiemmin yleinen, eli viemäriliittymän tekemisessä säästettiin ja vesilaitos katsoi sormien lomasta, kunhan jäteveden käsittelymaksu maksettiin. Naapuri sitten ihmettelee miksi kaivovedessä on sitä itteensä.

Matalan teknologian aurinkolämpöä

Meillä on töllissä parikymmentä neliötä tiilikattoa suotuisaan ilmansuuntaan, ja olutpullot pysyisivät kattotiilien välissä siistissä rivissä… Fysiikan lakien mukaan tumma olutpullo lienee kuvan ratkaisua tehokkaampi.

Värväämme vapaaehtoisia pullojen tyhjennystalkoisiin.

Kuningas Ei

Meillähän on talossa uhm- pardon, tahtoikäinen joka tahtoo kaikenlaista, tai siis yleensä ei tahdo ja lyö maihin. Hänen rauhaanpakottamiseensa tarvittaisiin kolme Genovan koulun käynyttä mellakkapoliisia.

Aamulla kaikki sujuu yleensä mukavasti, paitsi kun pitäisi luopua yön läpi vaivalla lämpimäksi pissitystä vaipasta. Housujen vaihtaminen ei ole kivaa, takkia ei laiteta päälle, tarhaan ei lähdetä tai jos lähdetään niin mukaan otetaan kaverit. Turvaistuimeen ei ainakaan istuttaisi, autosta ei haluta pois, tarhan ovesta ei mennä sisään, takkia ei oteta pois eikä äiti saa lähteä. Iltapäivällä tarhasta ei haluta pois, takkia ei laiteta, turvaistuimeen ei ainakaan…

Suunnilleen samanlainen kuvio toistuu kun pitäisi lähteä iltapäivällä viemään siskoa karateen. Käyn suosiolla ruokakaupassa työaikana.

Pojan mielestä Kuningas Ei on tosi hyvä biisi, hän on oivaltanut sen syvimmän ytimen.

Avotakka

Olen piirtämässä asiakkaalle matalaenergiataloa, ja laittaisin siihen, siis mikäli toimeksiantaja asiasta vakuuttuu, jonkinlaisen sydänmuurin, paitsi ei talon sydämeen vaan pikemminkin pinnan lähelle niin että se ulkopuolelta toimisi tromben muurina. Takka muurin sisäpuolelle pitäisi tulla, ja takkajuttuja lueskelemalla muistin erään asian, jota en Suomesta kaipaa lainkaan:  Suomi on niin pieni maa että sinne mahtuu vain yksi ajatus kerrallaan.

Oletetaan, että joku ihmispolo haluaisi olohuoneeseensa takan, ihan sellaisen avotakan jonka liekkien lämmöstä voisi nauttia vaikka alasti karhuntaljalla takkatulen ääressä makailemalla, ai kun romanttista. Hän menee möläyttämän asiasta jossakin pienrakentajien nettifoorumilla, ja saa kimppuunsa järkyttyneen lauman jeesustelemaan että miksi sellaista energiasyöppöä, ja avotakasta tuulee ja sataa sisään, tulee lintuja ja hyönteisiä, savuttaa.

Lähes samalla lailla tapahtuu jos avotakan on saanut vaikkapa perinnöksi tai talokaupan myötä, paikalle riittää kumminkaiman saunakaveria, lankoa ja työtoveria jakamaan neuvoja siitä kuinka takkaa voisi ainakin takkasydämellä ja luukuilla parantaa, ellei sitten pura koko hoitoa ja rakennusten perustusten vahvistamisen uhallakin rakenna Sitä Ainoaa Oikeaa Tulisijaa, eli varaavaa takkaa, jonka kanssa voi säästää lämmityskuluissakin, vaikka asia tuskin on listalla ensimmäisenä kun talossa on kaukolämpö, plus kaksikymmentäviisi ympäri vuoden, jengi hyppii alusvaatteissaan sydäntalvella ja koivuhalot ostetaan Shelliltä. Suurten muutostöiden jälkeen koko perhe saa pilkkiä grillitikulla nunnauunin luukulla, vähän niin kuin entisaikaan kolmijalalla kakluunissa kun ei taivasosuuteen kuulunut sitä hellahuonetta, mutta väliäkö tuolla kun Tekniikan Maailmakin on sen testannut, puhdas palaminen on tärkeää ja puhtaaseen palamiseen tarvitaan oikeaoppinen tulisija. Ja päätökset pitää tehdä rationaalisesti eikä tunteella, ja mikäs sen rationaalisempaa kuin se että on läjäkaupalla numeroita savun lämpötilasta säästyviin kilowattitunteihin.

Mahdollisesti sama jengi polttaa mökillä ulkogrillissä kaiken painekyllästetystä lastulevyyn, ja makkarat siihen päälle.

Fundamentalistien asuttamassa maassa – siis, ei Italiassa – kompromissi on ruma sana, mutta ähäkutti minäpä haluaisin näille varaavan avotakan. Kunhan keksin kuka sen osaisi muurata, kun ei takka paperilla juuri lämmitä. Naapurikaupungissa on kuulopuheiden mukaan yksi takkamuurari joka olisi tehnyt varaavia, ja eräs tuppulalainen rappari olisi teettänyt työn Saksassa asuvalla ellei peräti saksalaisella langollaan.

Figura di merda

Made in Italy metsäänpäin

Italiaksi noloa tilannetta kutsutaan nimellä figura di merda, magra figura, figuraccia, siis hyvän vaikutelman, bella figuran, vastakohta. Esimerkiksi näin:

Huhtipoika vietiin tänä aamuna tarhaan niin että kengät olivat metsään päin. Tädit eivät olleet puuttuneet asiaan, vaan arvatenkin nauraneet partaansa, ja poika oli tallustellut urhoollisesti kengät väärissä jaloissa, manannut varmaan mielessään että äiti olikin mennyt hankkimaan niin epämukavat jalkineet.

Huomenna tarkastan lapsen, mikäli isä jälleen hänet pukee.