minä vaan tällaisia pöytälaatikkoon

RitaMaestra, Kops ja Opettajankouluttajan päiväkirja pohtivat suomalaisten vaikeutta ottaa myönteistä palautetta vastaan. Kaikkihan me olemme oppineet että omakehu haisee (mutta toisaalta: kukas se kissan hännän nostaa, ellei…), tunnemme jonkun joka koskaan ei mielestään onnistu paitsi ehkä tuurilla, jolla tapahtuneen vaivautuneesti kuittaa mikäli joku vielä ilkeää kehua retostamaan. Itsensä vähättelyn takana on tietenkin vanhanaikainen kasvatusideaali: paitsi että yhteiskuntakelpoiselta yksilöltä edellytettiin vaatimattomuutta ja matalaa profiilia, on monen lapseninto hyvää tarkoittaen latistettu, ettei lapsi vaan kasvaisi itserakkaaksi, -riittoiseksi ja leuhkaksi. Kun on riittävästi vähätelty ja latistettu, täytyy hakeutua itsehyväksyntä- ja omakehukurssille laatimaan CV:tä. Totuuden nimissä, on Suomessa myös leuhkittu ja uhottu, brassailtu ja trossailtu, on vaikeaa olla nöyrä kun on niin v**un hyvä!

Siis, pitääkö pentuja kehua vai ei? Kehun puolustajat uskovat niin luovansa lapselle hyvän pohjan, itsetunnon ja –luottamuksen, kehun vastustajat, paitsi vanhaa ylpeyden syntiä, pelkäävät ulkoaohjutuvaisuutta, sitä että lapsi luulee että häntä rakastetaan suoritustensa takia, Lahjakkaan lapsen tragediaa. Huippupyöräilijä Marco Pantanin kuoltua huumeisiin yksin hotellihuoneessaan kysyivät journalistit miksei kaiken saavuttanut urheilija ollut onnellinen elämässään. Minä en ihmetellyt: ehkä riittämättömyys ja paha olo olivat kannustaneet huippusuorituksiin, itsensä kanssa sinut oleva Pantani olisi saattanut olla Uuno Turhapuroa muistuttava tyytyväinen sohvaperuna! Maria Montessorin mielestä lapselle riitti kannustimeksi oppimisen ja oivaltamisen ilo, Jean Liedloff uskoo lasten luontaiseen yhteistyöhaluun, jota ei tule hetkeksikään kyseenalaistaa (epäilys muuttuu itseään toteuttavaksi ennusteeksi: lapsi huomaa ettei vanhempi itsekään usko hänen ”osaavan käyttäytyä” ja käyttäytyy sen mukaan: ”älä vain nyt kaada sitä maitolasia” – ”oho” – ”katso nyt, mitä minä sanoin, ei sinusta ole mihinkään”) tai alistaa manipuloinnille. Itse olen päätynyt jonkunlaiseen kompromissiratkaisuun, en käytä sanoja tuhma tai kiltti, voin pitää tai olla pitämättä Italiattaren teoista, mutta hänestä itsestään pidän aina. Toivon Continuum Conceptin tarjoamien eväiden ja niiden loogisten johdannaisten, sylin, perhepedin, lapsentahtisen imetyksen, vvv:n, jättäneen perusluottavaisen hyvänolontunteen. Haluan olla saatavissa mutten kimpussa, haluan lapsen olevan mukana tapahtumien keskipisteessä, vaikkei keskipiste olekaan. Kehun jos kehuja pyydetään, Italiatar rakastaa aplodeja.

Äitien kehut voi tietysti jättää omaan arvoonsa. Bertolt Brecht kirjoittaa (Lukukirjasta kaupunkilaisille, suom. Brita Polttila)

Heittäkää unelmanne, että te
olisitte poikkeus.
Äitinne muinaiset puheet
ovat katetta vailla.
[…]
Heittäkää vaan toiveenne että teidät olisi
ennalta määrätty presidentiksi.
Pankaa hihat heilumaan
mutta ihan toisella vauhdilla
jotta teitä siedettäisiin kyökin puolella.

Mainokset

One response to “minä vaan tällaisia pöytälaatikkoon

  1. Meidän lapset on jo aika isoja, joten on pakko alkaa tyytyä siihen kasvatukseen, minkä heille on tietoisesti tai tiedostamattaan jakanut.
    Kyllähän kaiken voi vielä pilata(!) mutta eiköhän suurin piirtein ne perustukset ole valettu. Ja voin todistaa, että juuri samanlaisella asenteella kuin omasi (olisin itse voinut kirjoittaa ihan samat jutut)lapsista kasvaa terveellä itsetunnolla varustettuja, muita kannustavia immeisiä.
    Minä tosin olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut erittäin myönteisen kotikasvatuksen. Meillä ei lannistettu, vaan äitini usein juuri paheksui niitä entisaikojen synkeitä ja syyllistäviä sananparsia, joilla häntä itseään oli äitipuoli yrittänyt pitää kurissa ja nuhteessa. (Ehkä äitini onni oli se, että ohjeet tuli vihatun äitipuolen suusta, joten ne torjui automaattisesti!)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s