San Giuseppe


Eilinen isäinpäivä vieri ohi vaisummalla ilotulituksella: kaupunkimme viettää juhlaa tavallisesti kolmen päivän mittaisilla markkinoilla, mutta tänä vuonna sade hiljensi kaupankäyntiä, Italiatar oli 39 asteen kuumeessa, nonna toipui ruhjeesta jonka oli saanut portaita kierien alastullen, minä ison mahani kanssa… muutaman zeppolan söimme jo aattona, muuten tavallinen viikonloppu. Nonna oli bongannut pyhimyskulkueen talonsa parvekkeelta katsellen, ja onhan sekin jo jotain. Joosefinpäivän markkinoiden pääartikkeleita ovat lautaset ja kattilat, lamput ja olkituolit, kaikenlainen kodintarvike. Ehkä viikon kuluttua muistan mitä olisi täytynyt etsiä markkinoilta, nyt juuri tuntuu siltä että kaikkea tarpeellista on, kiitos, ja tuskin kuitenkaan olisin löytänyt parsakattilaa tai couscoussieriä. Toissavuotinen rosterinen sitruspuserrin on palvellut hyvin, terrakottainen säästöpossu (joka ei ole possun muotoinen ensinkään) on vielä valitettavan tyhjä. Viime vuonna nonna ja pikkuneiti tönkivät markkinoita kaksin, minä olin muistaakseni uppoutunut kirjantaittoon deadlinen painaessa päälle.

Isäinpäivän viettäminen Joosefinpäivänä on mielestäni vähintäänkin korrektia, siinä menee kiitos miehelle joka hoiti isän hommat riippumatta biologisesta isyydestä. Kaunis ajatus. Paitsi isiä, Joosef suojelee puuseppiä ja työntekijöitä yleensäkin.

En ole leivosihmisiä, mutta kommentoidaan zeppolaa asiasta kiinnostuneille: siinä on uunissa tai upporasvassa paistetun tuulihattutaikinarenkaan päällä crema pasticceraa, meilläpäin yleensä raastettua kanelitankoa, kuvan hillosilmästä ei minkäänlaista mielikuvaa… mutta voin tietysti joutessani käydä tekemässä gallupin piazzan baareissa, jokainen omalla reseptillään!

Mainokset

6 responses to “San Giuseppe

  1. Katsoitko muuten eilen illalla kolmoselta raportin sairaaloista? Oli aika karua kertomaa. Varsinkin kun B (vaalikaranteenin takia en mainitse nimeä kokonaisuudessaan) on kehunut että Italian terveyshuolto on toisella sijalla Euroopassa. Hän unohti tosin tarkentaa millä kriteereillä. Toiseksi epä-tasa-arvoisin?

  2. Unohdin, pahus, sitäpaitsi anoppi oli meillä ja katseli Orgoglion viimeistä jaksoa toiselta kanavalta… Italian terveydenhoito on Euroopan kakkosena luullakseni siksi että siihen uppoaa rahaa henkeä kohden reippaanlaisesti, tyyliin turhia sektioita, turhia verikokeita, fysioterapiaa jo kuolleille potilaille!

  3. Onpa Italiassa valittu oivallinen isänpäiväajankohta. Isähän on hän joka huolehtii ja rakastaa lasta, vaikka DNA todistaisi muuta.

  4. Crema pasticcera löytyy meillä nimellä leipurin/kondiittorin kreemi. Viimeksi tein sitä Eero Mäkelän keittokirjan reseptin mukaan ja jotakuinkin sama ohje oli tuossa sinun linkissäsi.

    Tulipa ikävä kuitenkin Biasottin Marcon konditorian tuulihattuja, joita pahimmillaan kiskoimme kesällä reilun tusinan verran! Aaah…

  5. Vieläkö pitää paikkansa, että eteläisin lasten sairaala on Napolin ja Rooman välissä?

    yyfpi on pipi

  6. Erillisestä lastensairaalasta en tiedä, mutta Maurizio Bonatin ja Rita Campin tuore teos Nascere e crescere oggi in Italia tietää kertoa että Pugliassa on kaikista maakunnista eniten vuodepaikkoja lapsipotilaille! Mikä sinällään ei kerro mitään hoidon laadusta, tuloksista, tarpeellisuudesta tai inhimillisyydestä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s