Tiistaina ja keskiviikkona Italiattaren opettajilla oli ay-kokous, joka tarkoitti käytännössä sitä että lapsikullat pääsivät koulusta jo yhdeltätoista.
Keskiviikkoiltana, juuri kun olin nousemassa Nukkumatin kelkkaan, havahduin outoon kurlaavaan ääneen ja ehdin parahiksi kääntämään Huhtipojan vatsalleen oksentamaan useammassa erässä koko perhepedin keskikentän peitävän laatoituksen. Muistin että Barin Mungivaccassa sijaitsevan ruotsalaisen sisustusliikkeen ostoslistaan pitää lisätä lakanoita, sillä kahdella vaihtolakanalla ei pärjää, ainakaan jos vallan vasiten rupeavat yrjöämään ja Esteri jatkaa koko talven kestänyttä anteliasta linjaansa. Muistelin myös Hendrix-vainaata, joka oksennukseen tukehtuessaan lienee kuitenkin ollut enemmänkin mömmöissä kuin väsynyt.
Minhin vuosimeemiä lukiessani totesin käyttäneeni viime vuonna suurimman osan rahoistani päivähoitoon ja työeläkemaksuihin, noin fifty-fifty.
Potilas on tänään aika hyvässä kuosissa. Olen liimannut hänet Italiattaren iBookin ääreen katsomaan Barbapapaa YouTubelta. Itse surffaan tiilikattosivustoilla.
Samaa liikkeellä pohjois-Euroopassa. Esikoinen tokeni tänään kouluun kolmen päivän poissaolon jälkeen, muut eivät ole oksentaneet mutta Kolmonen nukkuu nytkin mahakipuaan sohvalla ja Kuopus muuten vaan nukkuu myöhäisiä päiväuniaan sohvan toisessa päässä.
Toivottavasti pian helpottaa lapsen olo ja lakanapyykki.
Paluuviite: Varhaiskasvatusta «