Kemikaalicocktail linkkasi kuvablogiin, jossa esitellään tyylikästä pyöräilyä. Tai erityylistä pyöräilyä.
Flickr:issä moni kuvaaja on omistautunut pyöräileville naisille, ymmärrettävästi. Tämän naisen tyylistä (=kengistä) pidin, tästäkin. Ompelin itse parikymppisenä vanhaan mustaan naistenpyörääni hameverkon mustasta pitsistä, sitten Automies lainasi ja hukkasi Veeraksi ristityn pyörän, enkä sen koommin ole naistenpyörällä ajanut. Italiaan muuttokuormassa päässyt pyörä on 26-tuumainen metallinvärinen (lakattu, ei maalattu) Nishiki Bombardier, enkä tähän hätään löydä kyseisen mallin kuvaa edes googlaamalla.
Oikeastaan en ymmärrä miksi ihmiset hankkivat rikastuttuaan niin tavanomaisia ja tylsiä asioita, mersuja sunmuita kun voisivat yhtä hyvin tilata kustomoidun polkupyörän. Minä teettäisin Fast Boyn pyörään laukut Harri Syrjäsellä, kämmenen (Harrin, ei minun) kokoisilla hopeasoljilla, tiè. Yksi keräilypyörä minulla on, taidan kaivaa sen kellarista.
Vaikka naispyöräilylle on omistettu paljon tilaa, on herrapyöräily mielestäni yhtä kuvauksellinen aihe. A’damissa ihailin pukumiehiä, jotka ajoivat vanhalla hollantilaisella salkku pakkarilla, sateenvarjoa pidellen. Pyörän umpimustat hamesuojukset estivät poplarinhelmojen sotkeutumisen pinnojen väliin.
Jos taskussa olisi hieman ylimääräistä, niin ostaisin tämän. Varmasti.
Arkitehti Blogilistalla
Arkitehti Facebookissa
arkitehti.wordpress.com 