Uusi maa ikkunani takana

[…] Olin sovussa muukalaisuuteni kanssa. En lopullisesti, mutta hetkellisesti. Ja se johtui poikani syntymästä. Kolmen vuoden kuluttua kävi samoin, kun tyttäreni syntyi. Muukalaisuuden tunne hälveni. Minä sain juuret. Yleensähän vanhemmat antavat lapsilleen juuret. Minun tapauksessani kävi päinvastoin: lapseni antoivat minulle juuret.

Ei mikään kevyt taakka pienille ihmisille. Huomaan vieläkin, kuinka he pelkäävät tuottavansa minulle pettymyksen. Se ei ole tehnyt heidän elämästään ainakaan helpompaa.

Theodor Kallifatides: Uusi maa ikkunani takana

Mainokset

4 responses to “Uusi maa ikkunani takana

  1. Hienosti sanottu! Kyllä se noin on – lienet Akrkitehtikin tuon tuntenut, kun siteeraat! Vaikka omalla kohdallani työn ohessa opiskelu myös antoi minulle noita juuria. (Opiskelin ulkomaalaisuuteni 4. vuonna ja lapset sain vasta paljon sen jälkeen.)

  2. Anteeksi kirjoitusvirhe, Arkitehti!

  3. Hieno siteeraus! Ja kiitos kirjavinkistä, ehkäpä täytyisi tilata lukemista, tarjoushinta 3 euroa ei näytä pahalta! En ole koskaan tilannut kirjoja netistä, mutta ehkä olisi aika aloittaa sekin uutuus…

  4. Kallifatides on kevyt, mutta syvällinen. Lisää sitaatteja luvassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s