Kun on lapsia ja kun ystävilläkin on lapsia, on oikeastaan aika luontevaa vitsailla lasten tulevaisuudella ja ainakin leikillään haaveilla ystävyyden sinetöimisestä naimakaupoilla.
Huhtipoika mainitsee nimeltä aamuin, illoin ja päiväunilta herätessään erään viisi- ja puolivuotiaan pikkuamatsonin. Kyllä minä sen miniäksi kelpuutan. Likalla on luonnetta.
🙂