Äiti, minä haluan pyhäkouluun. Uskonnon opettajalle oli selvinnyt, ettei Italiatar käy pyhäkoulussa. Koska opettaja sanoi, että jos en käy pyhäkoulua, en pääse ensimmäiselle ehtoolliselle.
Jo se siitä on kiinni, niin ei sinun tarvitse mennä uskonnontunnillekaan. Eei, äää-äitiii, minä haluan uskonnontunnille.
Äiti pääsi ensimmäiselle ehtoolliselle 27-vuotiaana. Mutta minä haluan pienenä.
Minkä ikäisiin pitää soveltaa uskonnonvapautta? Ja entä sitten kun pyhäkouluopet kertovat etteivät protestanttiset sukulaiset oikeasti pääse taivaaseen, eivätkä homot, eivätkä…
Ja pitääkö sitten pitää joku helkkarin juhla? Josta iloitsevat sukulaiset makaavat jo kirkkomaassa, eikä tule pleikkaria lahjaksi niin kuin kaikilla muilla pyhäkoulun käyneillä?
Arkitehti Blogilistalla
Arkitehti Facebookissa
arkitehti.wordpress.com 
Nyt tiukkana! Vaikka eipä silti, annoin omien kirkkoon kuulumattomien mukuloitten olla uskonnontunneilla, eikä noista ole mitään tärypäitä tullut. Mallioppiminen vanhemmilta on kuitenkin vahvempaa.
Eikö pakanoille ole mitään korviketta? Omat kastamattomat poikani osallistuivat humaanis-eettisen seuran kurssiin ja saivat konfirmaationsa kaupungintalolla, hienoissa puitteissa, suuren lauman kanssa yhdessä. En todellakaan pidä kirkon tavasta patistella lapsiparkoja laumaansa.
Katsos vaan, tuttu tuo edellinekin kommentoija 😉