Karnevaalit on pidetty, ja tartuin viimeiseen mahdollisuuteen pukea ylleni burqan ennen kuin se kielletään lailla. Totta puhuen Italiassa on jo laki, joka kieltää tunnistamattomana esiintymisen julkisella paikalla: mitään erillistä burqalakia ei tarvittaisi, vaikka totta mooses sillä saisi irtopisteitä niiltä äänestäjiltä, jotka kaipaavat poliitikoilta lujaa otetta ja länsimaista elämäntapaamme uhkaavien yksilöiden ripeää saattamista ruotuun.
Burqa on vaattena ahdistava kun saa uudelleenhengittää jo kertaalleen käyttämäänsä ilmaa, vaikka asbestipurkuluokan maskista tilanne on tuttu. Näkyvyys on huono. Ei käy kateeksi varsinkaan klaustrofobiseksi syntynyttä afgaaninaista. Plussaksi se, että tukka on hyvin eikä vaate kiristä, vaikka vähän lihoisikin. Sulttaani on talibanin näköinen jo ihan omiaan. Lapset pukeutuivat Mulaniksi (taisteluversiossa, äidin ompelema) ja leijonaksi (ostettu puku Made in PRC). Huhtipojan mielestä äiti oli pukeutunut kummitukseksi. Burqan voi parhaiten ripustaa vaatekaappiin housuhenkarissa otsanauhan korkeudelta nipistämällä; mahtaa housuhenkareilla olla menekkiä Kabulin IKEAssa.
Tein juhliin vielä laskiaispullia, täytteenä kermavaahdon lisäksi sekä marsipaania että hilloa: vadelmahillon puutteessa sai kelvata frutti di bosco, jossa vadelman lisäksi on mustikkaa, mustia ja punaisia viinimarjoja, ruusunmarjaa ja karhunvatukoita.
Jos joku nyt kipeästi tuntee tarvitsevansa burqaa, niin sellaisen löytää helpoimmin ebaysta 🙂
Laskiaispullan täytehillo on paremmasta päästä! Mums!
Ei Ruotsissa ole pelkoa burqan kieltämisestä. Kymmenen vuotta sitten paneelit istuivat telkkarissa kuukaudesta toiseen väittelemässä siitä, pitäisikö kunniamurha sallia muslimeille, kun se ikäänkuin KUULUU niiden uskontoon. Juuri tänne muuttaneena ajattelin, että jopa on hullu maa. Mutta ainahan ruotsalaiset keskustelevat niin kauan että kaikki ovat yksimielisiä, ja niinpä sitten kuukausien kuluttua uskalsivat päättää, että Ruotsissa asuvia koskevat samat lait, joissa mm. murhaaminen on kielletty.
Meillä pulautettiin muutama vuosi sitten laki, joka kielsi burqan, kamisan ja parran.. ei sitä koskaan pantu käytännössä täytäntöön, mutta burqat ovat lähes hävinneet ja parratkin lyhentyneet, nykyään on viisaampaa naamioitua näkymättömäksi.
Toimiiko tuo möte-kulttuuri sitten niin, että istutaan palaverissa niin kauan kunnes saadaan yksimielisyys OIKEASTA vastauksesta? Jos, niin sehän on helkkarin hieno juttu.
Italiassa ei mielestäni olla vielä valmiita osallistuvaan demokratiaan, enemmänkin tehdään niin että räiskitään lakeja kaiken puolesta ja kaikkea vastaan, ja lopulta jätetään valvomatta niiden noudattaminen. Asiat tuuppaavat kuitenkin ratkeamaan omalla painollaan.
Minä pitäisin tärkeänä ainakin sitä, että maahanmuuttajatytöt saavat käydä koulua, eikä oppivelvollisuulakia katsottaisi sormien läpi. Kun tietää oikeutensa, on parempi mahdollisuus miettiä omalla päällään haluaako yhteisön painostuksesta pukeutua papukaijahäkin torkkupeittoon, vai vaatiiko samasta syystä silikonibosat 18-vuotislahjaksi, vaiko ehkä ei kumpaakaan…
”papukaijahäkin torkkupeittoon, vai vaatiiko samasta syystä silikonibosat 18-vuotislahjaksi, ” anteeksi, että nauruntyrskäys likasi näytäon!
Lainasin mainiota tekstiäsi kuvan kanssa Mansikkaan. Kiitokset!