Käytän koko syyskuun vain kuutta vaatetta on herättänyt kysymyksiä, joihin päätän kysellä vastauksia Lanttuakatemian EVP akateemiselta pyykkäriltä skype-haastattelussa.
Vaatteita täytyy pestäkin: kaikki energiansäästöoppaat kehottavat pesemään täysiä koneellisia. Teenkö nyt väärin?
Kotitalousopettajain koulutuslaitoksella punnittiin pyykkiä, ja todettiin ettei kone ollut koskaan täynnä silloin kun opiskelija oli mielestään ladannut sen täyteen; samassa todettiin että opiskelijaa ohjasi perstuntuma, eli kun kone ladattiin manuaalin mukaisesti (1 kg pyykkiä 10 l rummun nimellistilavuutta kohden) täyteen, ei pyykki puhdistunut.
Jos asuu pienessä taloudessa ja pesee jatkuvasti vajaita koneita, kannattaa hankkia pienempi kone. Nyrkkipyykki kuluttaa kuitenkin enemmän vettä. Perheessä kone tulee yleensä täyteen: vaatetta hankkiessa voi jo harkita löytyykö sille kavereita pyykkikorissa.
Onko puolityhjän koneen pyörittäminen planeetalle suurempi uhka kuin kolmensadan T-paidan puuvillan tehoviljely, niiden ompeluttaminen hikipajalla, rahti, varastointi ja tie kuluttajalle?
Vaatteen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta suurin osa muodostuu vaatteen huollosta, eli pesusta ja kuivauksesta. Ellei vaate sitten päädy suoraan kaupasta vaatekaapin kautta kaatopaikalle.
(Ulkolinjan dokkarin jälkeen olen entistä vakuuttuneempi siitä että kannattaisi hankkia vähemmän ja eettisempää, mutta mistä? Joudunko luopumaan mustista vaatteista? Miten saan pois mielestäni intialaisen tekstiilivärjärin mustuneet varpaankynnet?)
Energiankulutukseen vaikuttavat mm. koneen energialuokka, pesuveden lämpötila ja pyykin kuivatustapa. USA:ssa monessa paikassa narukuivaus on kielletty kaupungin järjestyssäännössä. Tätä ekologisesti kyseenalaista säännöstöä vastustamaan on syntynyt Project Laundry List.
Kylmässä vedessä peseminen paljastuu hygieenisemmäksi kuin neljänkympin pyykki, jossa bakteerit elävät mainiosti ja leviävät koko pyykkiin. Lämmintä pesuvettä käytetään vain Euroopassa. Pyykin kuivaava aurinko tappaa pöpöt kylmässä vedessä pestyistä vaatteista kehitysmaissa. Vaippapyykki tarvitsee 60 asteen lämpötilan, ja itse pesukoneelle olisi hyvä että välillä pestäisiin 90 asteessa.
Entä rakennetut/lämmitetyt/ilmastoidut neliöt, joissa vaate asuu ennen päätymistään parhaassa tapauksessa matonkuteeksi?
Niinpä.
Eivätkö uudet sumean logiikan pesukoneet ota vettäkin sen mukaan kuinka paljon koneessa on pyykkiä?
Kyllä, ne kalleimmat. Pesuaineen määrää täytyy ymmärtää itse vähentää. Kun koneet ovat jo pitkään kilpailleet siitä, mikä malli käyttää vähiten vettä, on ongelmaksi tullut riittämätön huuhtelu.
Onko sosiaalisesti hyväksyttävää että on samat byysat jalassa kahtena peräkkäisenä päivänä, näin roudaripiirien ulkopuolella siis? Vai pitääkö vaate heittää koneeseen jo silloin kun ns. lika lähtee vielä pelkällä pesupähkinällä?
Mitä, etkö sinä sitten pidä samoja housuja päivää pidempää?
Trendi näyttäisi maailmalla olevan kuitenkin sen suuntainen että vaatteita pestään liiaksikin, joka kuluttaa paitsi energiaa, myös vaatteita.
Arkitehti Blogilistalla
Arkitehti Facebookissa
arkitehti.wordpress.com 
Heitänpä tapani soppaan paljon kokeneen ja kärsineen haja-ajatuksia:
– Herkälle omalletunnolle: tuo musta jalkahan voisi kuulua afrikkalaiselle, joka on töissä Intiassa, sellaisiakin on paljon, kun Intia kehittyy Afrikkaa nopeammin. Näin ajatellen voi mustiakin vaatteita hyvin käyttää.
– Vauvanpyykin voi pestä vaikka 30 asteessa, jos sen SILITTÄÄ hygieeniseksi. Silitysraudan lämmittäminen kuluttaa vähemmän sähköa kuin täyden pesukoneen vesimäärän lämmitys 30 astetta korkeammaksi.
Auringossa ”desinfioiminen” vain haallistaa ja haurastuttaa kuidut pilalle.
– Täysiä koneita voivat ainakin perheelliset pestä , kun heittää koneen taka-osaan imupaperin tyyppisen arkin ColorCatcheriä. Se imee koko ajan vedestä värihiukkaset, jotka eivät siten tartu valkoisiin tai valkoraidallisiin tekstiileihin, vaikka ne pesisi miten kirjavien tai tummien kanssa. Tosi on!
– Useimmiten nykyisille puolipuhtaille vaatteille riittää 30 hienopesu, joka hankaa vaatteita 30 minuuttia 120 minuutin sijasta. Säästyy aikaa, paljon energiaa eivätkä vaatteetkaan jauhaannu niin nopeasti nukkavieruiksi.
– Pohjoismaisen (?) tutkimusten mukaan täysi koneellinen pyykkiä puhdistuu yhtä hyvin kuin puolityhjäkin, ainakin koneissa, jotka ottavat vähemmän vettä kevyemmälle pyykkimäärälle, eivätkä sellaiset koneet niin hirveän kalliitakaan ole, jos koko käyttöiän ja energiansäästön laskee.
– 30-asteisen hienopesun jälkeen kannttaa pyöräyttää ylimääräinen huuhtelu-linkous, se käy nopeasti ja siihen kuluu vain kylmää vettä. Lisäksi extrahuuhtelu oikoo pysähtyneessä koneessa pari tuntia lojuneet pyykit.
– Jos itse hyväksyy byysat useamman päivän ajan ilman pesua, niin eipä siihen kellään ole nokan koputtamista. Byysat tulevat mieleen vain jos on unohtanut vetää ne jalkaansa, kuten Cher Bono galaillassa jakamassa palkintoa pihveihin pukeutuneelle Lady Gagalle; vain pikku mustansa pilkotti sukkahousujen alta.
Joo, tuo vedensäästömerkintä lienee koneenmyyjille tosi tärkeä. Uudessa tiskikoneessamme ei tule tiskit puhtaiksi normaaliohjelmalla, joka muka säästää vettä ja valitseet toiminnot likaisuuden mukaan. Intensiivitiskaus vie vähemmän aikaa, kai sitten enemmän vettä ja sähköä mutta tulee edes puhdasta, paitsi hopeat, jotka saavat oudon, maidonharmaan pinnan. Edistystä?
Minulle haasteesta tulee mieleen lähinnä se, miksi ihmeessä jo kerran hankittuja vaatteita pitäisi makuuttaa kaapissa? Tavallaan haasteessa lähdetään liikkeelle väärästä päästä. Valitaan oman vaatekaapin paljoudesta kuusi, sen sijaan että mietittäisiin vaatteiden hankitaa ja monikättöisyyttä jo kaupassa.
Vähän samaan tapaan kuin oikeutetaan heräteostokset sillä, että vaatteen voi sitten viedä kirpparille jos se ei olekaan kiva.
(Mielenkiintoinen muuten tuo pointti bakteereista, jotka viihtyvät paremmin neljässäkympissä kuin kylmässä.)
Kyllä tuossa minun mielestäni järkeä on, jos sitten vaikka seuraavalla kerralla vaatekaupassa olisi kokemuksesta viisastunut. Ja ”kamala, mutta tää voi tulla vielä muotiin ja ehkä mä tähän vielä laihdun” -vaatteiden heivaaminen kierrätykseen vapauttaa säilytystilaa (jota on asunnossa aina 30% liian vähän koska luonto ei siedä tyhjiötä).
Liian roinan haaliminen lisää paineita suuremman asunnon hankkimiseen, itsensä hirttämiseen asuntolainaan, ja ainakin kahden auton elättämiseen kun se pankin omistama velkatorppa on kiinteistömarkkinoiden pakottamasta syystä jossain hevonperseessä 😦 Mutta viimeinkin on tilaa säilyttää niitä reikäkalsareita vaikka autotallissa, ainakin siihen saakka kunnes autotallikin täyttyy 😉
”tuo musta jalkahan voisi kuulua afrikkalaiselle, joka on töissä Intiassa, sellaisiakin on paljon, kun Intia kehittyy Afrikkaa nopeammin. Näin ajatellen voi mustiakin vaatteita hyvin käyttää.”
Mutta kun ei mustilla ole mustia varmaankynsiä 😦
Joo, ei ollut omastakaan takaa kovin vaaleahipiäinen intialainen, mutta tuskin tuo on kynsilakkaa 😦
Tämä kuuden vaatteen käyttökokeilu vetää pohdinnat mukavan syville vesille. Itse en ole kokeiluun lähtenyt, koska asun hevonkuusessa suhteessa vaatekauppojen sijaintiin, enkä osta mitään muuten kuin tarpeen vaatiessa.
Muoti ei onneksi velvoita uusimaan vaatekertojani vuoden välein, vaan jokaiseen vaatteeseen syntyy käytön myötä tunneside, jonka hyvästelen vaatteen ollessa sopiva matonkuteeksi.
Mieleeni putkahti yksi asia, joka voisi olla tuossa ylä olevalla listalla: pesuainetuotteiden määrä kauppojen hyllyillä. Yhä puhtaampina päivän läpi elävät ihmiset pesevät itseään ja tavaroitaan yhä suuremmalla valikoimalla pesuaineita.
Mitähän sanoisivat tästä kaikesta edeltäjämme, jotka käyttivät saippuapalansa aina loppuun?
Aika monet pesuaineet tulevat vielä samalta valmistajalta, eli ovat samaa kamaa eri hajusteella ja erivärisessä pussissa, no, onhan se kivaa kun on valinnanvapautta mutta joskus kahdensadan hyllymetrin suihkusaippuaosastolla valitessa tulee yht’äkkiä ikävä Neuvostoliittoon 😉