Tutkin eilisen pohdiskelun villitsemänä pesukoneeni manuaalia, jossa annetaan summittaiset kulutusarviot eri pesuohjelmille korkeimman mahdollisen lämpötilan mukaan: todellinen kulutus riippuu huoneenlämmöstä, vesijohtoveden lämpötilasta ja pyykin määrästä kiloissa. Economy-valkopyykkiä, villa- ja pikaohjelmaa lukuunottamatta kaikkiin ohjelmiin voi valita lyhyemmän pesun, mutta manuaalista ei selviä vähenevätkö huuhteluiden määrät (=vedenkulutus) vai ainoastaan pesuaika (=rummun pyörittäminen). Vajaatäyttöohjelmaa tehokas saksalaiskone ei tunne.
- Valkopyykki 95°C : 1,7 kWh (≤ 5 kg, vedenkulutus 43 l, 148 min)
- Economy valkopyykki 67°C: 1,15 kWh (≤ 5 kg, vedenkulutus 40 l, 137 min)
- Kirjopyykki 60°C: 0,85 kWh (≤ 5 kg, vedenkulutus 40 l, 130 min)
- Tekokuitu 60°C: 0,75 kWh (≤ 2 kg, vedenkulutus 57 l, 87 min)
- Hienopyykki 40°C: 0,5 kWh (≤ 2 kg, vedenkulutus 55 l, 64 min)
- Villa 40°C: 0,4 kWh (≤ 2 kg, vedenkulutus 50l, 55 min)
- Pikaohjelma 30°C: 0,25 kWh (maks. 2 kg, vedenkulutus 40 l, 30min)
- Linkous: 0,03 kWh
Eri lähteistä saatujen kulutuslukujen perusteella voisi väittää, että 200 pikapesun tarvitseman sähkömäärän säästää vuodessa sammuttamalla TV:n standby-valon. Tai jotain sinne päin. Sähkösaunan lämmittämiseen menee Helsingin Energian mukaan 8 kWh/kerta, höyrysilitysraudan käyttöön 1 kW/h. WC:n vetämiseen kuluu vettä keskimäärin 40l/vrk/hlö, vessan vuosimallista riippuen.
Kuvassa kulttiesineestä tehty pienempi versio
Ihanaa kun joku jaksaa pyöritellä lukuja! Mä tsekkasin justiin tiedotteen koskien tätä Vattenfallin proggista: tulosten mukaan t avoitteeksi asetettu viiden prosentin nipistys vuotuisesta kulutuksesta on ylittynyt huimasti, sillä kulutus on kaikissa talouksissa pienentynyt 14–18 prosenttia. Säästö on kertynyt enimmäkseen pikkuasioista.
– Ilmanvaihtolaitteiden säädöt on laitettu kohdilleen, pakastimen lämpötila korjattu, ja valoja ja sähkölaitteita sammutettu silloin, kun niitä ei ole tarvittu. Television jatkuva aukipitäminen ja monet muut asiat ovat vain tapoja, joista luopuminen säästää energiaa, mutta eivät muuta elämää.
No kun mä olen kuitenkin pohjimmiltani teekkari 😉
Oli aika ällistyttävää huomata, että yhdellä kerrostalosaunan lämmittämisellä pesisi 32 pikapyykkiohjelmaa – vaikka sen sijaan että nyrkkipyykkäisi yhtä mekkoa viikon jokaisena päivänä :O
Noista esitetyistä kulutusluvuista sanon, että pitäisi itse tsekata kulutus mittaristaan aina välillä, kun vaikka kerrostalosauna on päällä. Niitäkin kun on niin monenlaisia ja -ikäisiä. Kuten on pesukoneitakin, vanhoja, uusia, paremmin ja huonommin varustettuja ja suunniteltuja. Esim. BOSCHin pesukoneissa on vedensäästöautomaatti pyykin painon mukaan, ja usein juuri hienopyykki on kevyttä ja sitä on vähemmän.
Ehkä on sopimatonta kommentoida toista kommentoijaa eikä itse ansiokasta alkuperäistä, mutta Katjan mainitsemien sähkön säästöjen takana ainkin Ruotsissa on pakkosäästöä, kun Vattenfall korotti raa’asti sähkön hintoja poikkeuksellisen kylmänä talvena. En tiedä onko Suomessakin Vattenfall.
Mutta nämä pikku ihmisten pikku säästöt hukkuvat valtion ja alueiden sekä kuntien tuhlaavaisuuteen. Eli ”siivilöidään hyttysiä ja nieleskellään kameleita”.
Helsingin Energian sivuilla on kuva kulutusmittarista, jonka saa lainata. Se laitetaan ilmeisesti kodinkoneen ja pistorasian väliin 🙂
Italiassa on aika suolaiset sähkön kuluttajahinnat, vaan enpä tiedä tehokkaampaa tapaa motivoida kuluttajia säästämään 😀 Mutta tietysti valtiota, alueita ja kuntiakin tulisi motivoida porkkanalla jos kepilläkin.