Miehet, nuo oikukkaat luojanluomat. Olen googlaamalla tutkinut, mitä he toivovat, ja pitkän tutkimuksen jälkeen ehdotan työhypoteesina seuraavaa:
1. Älä nalkuta.
2. Anna p***ua.
Miehet, nuo oikukkaat luojanluomat. Olen googlaamalla tutkinut, mitä he toivovat, ja pitkän tutkimuksen jälkeen ehdotan työhypoteesina seuraavaa:
1. Älä nalkuta.
2. Anna p***ua.
Jos edellisistä ohjeista jäi sellainen maku, että siinä pidettiin miestä vähintäänkin epäkypsänä Luojan beta-versiona, niin muistutan ettei miehillä aina ole helppoa. Tällainen teksti kiertää netissä, joten kierrätän sen eteenpäin, minäkin vuorollani.
Miten mies tekee naisen onnelliseksi
Miehen on helppo tehdä nainen onnelliseksi.
Tarvitsee vain olla:
1. ystävä
2. kumppani
3. rakastaja
4. veli
5. isä
6. opettaja
7. kasvattaja
8. rippi-isä
9. uskottu
10. kokki
11. mekaanikko
12. asentaja
13. sähkömies
14. kuljettaja
15. kantaja
16. siivooja
17. hovimestari
18. hydraulikko
19. puuseppä
20. malli
21. sisustusarkkitehti
22. seksuologi
23. psykologi
24. psykiatri
25. psykoterapeutti.
Myös luonteenpiirteet ovat tärkeitä.
Tarvitsee vain olla:
1. miellyttävä
2. urheilullinen mutta
3. älykäs mutta
4. voimakas
5. hyvätapainen mutta
6. luja mutta
7. lempeä
8. herkkä mutta
9. päättäväinen mutta
10. romanttinen mutta
11. miehekäs
12. vitsikäs ja
13. iloinen mutta
14. vakavasti otettava ja
15. arvokas
16. rohkea mutta
17. nallekarhu mutta
18. energinen
19. huolehtiva
20. luova
21. idearikas
22. taitava mutta
23. vaatimaton ja
24. ymmärtäväinen
25. elegantti mutta
26. johdonmukainen
27. lämmin mutta
28. viileä mutta
29. intohimoinen
30. suvaitsevainen mutta
31. periaatteellinen mutta
32. kunniallinen ja
33. jalo mutta
34. käytännöllinen ja
35. pragmaattinen
36. oikeudenmukainen mutta
37. valmis tekemään hänen vuokseen mitä tahansa eli
38. epätoivoinen (rakkaudesta) mutta
39. hillitty
40. charmikas mutta
41. pysyvä ja
42. uskollinen
43. valpas mutta
44. haaveileva mutta
45. kunnianhimoinen
46. luotettava ja
47. kunnioitettava
48. valmis uhrauksiin ja, ennen muuta,
49. maksukykyinen.
Samaan aikaan miehen on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän:
a) ei olisi mustasukkainen, mutta kuitenkin kiinnostunut
b) tulisi hyvin toimeen sukunsa kanssa, muttei kuitenkaan uhraisi sille enempää aikaansa kuin ko. naiselle
c) antaisi naiselle vapautta, mutta osoittaisi kuitenkin huolenpitoa ja olisi kiinnostunut siitä, missä nainen on ollut ja mitä tehnyt
d) pukeutuisi elegantisti, mutta olisi kuitenkin valmis kantamaan naista polvillaan kurassa ja menemään parvekkeen kautta sisään, jos hän on unohtanut avaimensa, tai ottamaan kiinni ja mukiloimaan varkaan, joka on ottanut hänen laukkunsa, jossa oli niinkin elämälle välttämättömiä asioita kuin peili ja huulirasva.
On tärkeää olla unohtamatta hänen:
1. syntymäpäivïään
2. nimipäiviään
3. hääpäivää
4. ensimmäisen suudelmanne vuosipäivää
5. kuukautisiaan
6. hammaslääkäriaikaansa
7. vuosipäiviään
8. parhaan ystävänsä ja lempitätinsä syntymäpäiviä.
Valitettavasti täydellisinkään edellä mainittujen ohjeiden noudattaminen ei takaa menestystä. Nainen saattaa nimittäin väsyä ihanteellisen miehen läsnäoloon elämässään ja kokea olevansa hänen dominoimansa ja siksi karata ensimmäisen kohtaamansa kitaransoittajan kanssa.
Italiassa, ennen pönäkän punanuttuisen CocaCola-joulupukin saapumista tännekin hohottelemaan, joululahjatoivomukset osoitettiin Jeesus-lapselle.
***
Olipa kerran pieni sardinialainen paimen, joka kirjoitti joulun alla Jeesus-lapselle:
Rakas Jeesus-lapsi. Toivoisin jouluksi paimenen hatun, paimenen hanskat, paimenen nutun. Kiitos, Jeesus-lapsi.
Jouluna paimenraukka ei kuitenkaan saanut lahjoja, ei ensimmäistäkään.
Seuraavana vuonna paimen kirjoitti uudelleen Jeesus-lapselle: Rakas Jeesus-lapsi… Ei mitään. Ei yhtikäs mitään.
Kolmantena vuotena sama toistui; paimen oli vielä toiveikas, sillä kolmas kertahan toden sanoo. Joulupäivän aamuna paljastui karvas yllätys: ei lahjoja. Ei lahjoja edes loppiaisena. Nuttukin alkoi olla virttynyt.
Neljäntenä vuotena pieni sardinialainen paimen aloitti kirjeensä: Rakas Madonna. Jos haluat nähdä Jeesuksen vielä elävien kirjoissa, toivoisin jouluksi paimenen hatun, paimenen hanskat, paimenen nutun. Kiitos, Madonna.
(Sardinia oli varsinkin 1970- ja 80-luvuilla surullisenkuuluisa ihmiskaappauksistaan)
Italian kouluihin kaavaillaan älytauluja liitutaulujen sijaan, ja koulukirjojen korvaamisesta e-kirjoilla puhutaan myös. Että kuka ne maksaa, ja minkälaiset e-kirjat. Ettei käy niin kuin laissa joka määräsi että liikkeissä tulee olla kassakone, joka täyttää seuraavat vaatimukset… oho, sama äijä lakia säätämässä ja Olivettin hallituksessa. Sattuuhan sitä.
Tuppulassa vielä odotetaan että peruskouluun saataisiin kouluruokailu, ja että raha riittäisi vessapaperiin.
(Älytaulu on kuulemma saatu, mutta ilman projektoria.)
Kategoria(t): äidiksi Italiassa, huumori, maailmanparannus
Kun nyt pääsin vauhtiin…
Tuttavat olivat olleet matkalla Nepalissa ja toivat EXälle tuliaiseksi pillin. Kun EXä sitten sisäänajoi soittopelin, lensi sieltä rivakalla puhalluksella roihuvuorelaiskaksion nurkkaan jokin, joka otti välittömästi jalat alleen. EXä gasellin loikalla perään, sai luvattoman maahanmuuttajan purkkiin ja vei sen Eläintieteelliseen museoon tunnistettavaksi. Aasialainen torakka, julistivat, nuori, vasta kuoriutunut.
Mikäs nyt naurattaa? – Hyvä etteivät tuoneet sulle chillumia.
Koko sarja on hyvä, mutta Kolmen lapsen äiti ylittää kadun oli erityisen lähellä omaa arkikokemusta. Parempi nauraa kuin itkeä.
Juttelin Huhtipojan tarhassa Tuppulaan naidun itäeurooppalaisen äidin kanssa, jolle on siunaantunut kolme aika, öh, sanoisinko lujatahtoista ja määrätietoista lasta.
Hienoja ovat omanikin, mutta kun ne molemmat on varustettu tuollaisella luonteella, niin minulle taisi tulla lapsiluku täyteen. Ai niin, ja sorsapesue tosiaan seuraa emoaan, se on sitä continuum conceptia. Omani olisivat painelleet viidakossa sapelihammastiikerin suuhun alta aikayksikön, ja vielä huudelleet mennessään että joo joo. Mitenkähän tuollainen geeni on ylipäätään säilynyt evoluutiossa?
Energiaviikon tiukkaan asiatekstiin täytyy välillä vetää kevyempi kerros.
Suomalaisia blogeja lukevalle on tännekin asti kantautunut tieto miehestä, joka ei ole neljään vuoteen saanut piparia, ja siitä hän on suivaantunut.
Toivottavasti uutinen ei vuoda Italian mediaan; siitä voisi seurata paniikki, sillä täällä jokaisen ilman piparia jääneen haavekuva on, että ainakin Suomessa saisi. Tai ruotsinlaivalla. Toisin kuten Suomessa ehkä luullaan, Italiassakin on entistä helpompi saada, ainakin kuulopuheiden mukaan.
Poikalapsen äitinä olen tietenkin huolissani siitä, miten poika tulisi kasvattaa että hän saisi, että ymmärtäisi pyytää, ettei ottaisi jos sanotaan ei. Keskeiset sosiaaliset taidot ainakin ovat jo nupullaan.
Olen varovaisen optimistinen; Huhtipoika on niin vaalea, että hän tulee saamaan Italiassa, ja niin italialainen että saa Suomessa. Kovin pitkää miestä hänestä ei näillä geeneillä kasva, mutta se on aivan toissijaista, sillä pipari sijaitsee keskimäärin alle metrin korkeudella maanpinnasta.
Arkkitehdin ammattiin suuntautuvat henkilöt, jotka eivät ole riittävän nörttejä insinööreiksi eivätkä riittävän hinttareita vaatetussuunnittelijoiksi.
Arkkitehdit eivät ole koskaan lakossa, tai jos ovat olleet, ei sitä kukaan ole huomannut.
Vlad ja Gheorghe istuvat siemailemassa horincăa Bragadiru-järven rannalla. Aurinko laskee, ja viinaksen herkistämä Gheorghe virkkoo ryyppytoverilleen: Onpas hieno auringonlasku. Johon Vlad: Ollaanko me tultu tänne ryyppäämään vai suuta pieksemään?
Teimme eilen pienen liftingin ruokailuryhmän tuoleille. Pelkän istuinosan verhoilu onnistuu hyvin kotinikkariltakin; työ on oikein suoritettu silloin kun kangas menee päin persettä.
Kategoria(t): arkitehtuuri, huumori, sisustus