Joulukalenteri 18: siistiä!

Täsmennettäköön, etten aio kirjoittaa joulusiivouksesta. Siihen kelpaavat Project Maman ohjeet.

Sisäinen pilkunviilaajani on saanut uutta sarkaa: nyt kun voin nauhoittaa lastenvideoita Kaistalta, niin tottahan niin teen. Ja koska rakastan siistiä jälkeä, leikkaan videot XMedia Recodella, ja samalla konvertoin AVIksi. Tunnustan jopa että olen joskus aikoinani siivonnut mainoksia pois telkkarista nauhoitetuista VHS-videoista, mutta ei, mitään kivaa kotivideo-ohjelmaa en ole vaivautunut käyttämään. Varmaan sitten kun ja jos on aikaa. Kasimillistä kaitafilmiä olen edellisessä elämässäni leikannut, sen verran olen antiikinaikuinen.

Minä olen perheessä se, jonka iltapäiväharrastuksena on piuhojen virittely tietokoneelta telkkariin, tietokoneelta stereoihin, telkkarista stereoihin, ja tietysti toimenkuvaan kuuluu myös kaiken maailman konvertointiohjelmien ja plug-inien asentelu. Seuraavaksi opettelen tekstitystiedostojen yhdistämisen audioon ja videoon.

Advertisement

Joulukalenteri 17: Pikkukakkosta

Sain Ciacionian -S-:ltä kuukauden kokeilutarjouksen TVkaistalle. Julkiset kiitokset.

Homma on toiminut sen verran hyvin, että Joulupukki jatkaa tilaustamme vuodella. Mikä on varsin kiva lahja lapsille, sillä viime vuonna eräät Pukin paketit katosivat postissa.

Olen jäänyt siihen tietoon, että YLEn mukaan Kaistan toiminta on laitonta. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan tarjota. TV Finlandilla on yksi kanava, 170€ vuodessa (Kaistalla 98€ kaikki kanavat), ja siltä ainoalta koostekanavalta tulee kokemuksen mukaan jotain hiivatin OK-visailua uusintana monta tuntia päivässä. Laitoimme lautasen, ostimme dekooderin, tilasimme kortin, se ei toiminut, lähetimme kortin takaisin, odotimme, soittelimme Ruotsiin, olivat kuulemma lähettäneet toisen kortin joka ei koskaan saapunut, kolmas toimi mutta sen toiminta-aika laskettiin ensimmäisestä tilauksesta lähtien vaikka aikaa oli haaskaantunut jo kuukausi ja vaikka asiasta erikseen heille kirjoitin. Sen jälkeen pulju vaihtoi satelliittia, enkä enää viitsinyt soittaa asentajaa paikalle. Paskalafka. En suosittele kenellekään. YLEn Areenalla ulkomaisesta IP-osoitteesta näkyviä lastenohjelmia on kourallinen.

Jos YLEn mukaan ainoa tapa katsoa laillisesti Suomen kanavia on muuttaa Suomeen, tai edes Viroon, niin siitä vaan. Sillä aikaa me katsomme Pikku Kakkosta.

Joulukalenteri 15: matkamuisto Milanosta

Paavi on oikeassa: media kovettaa ihmisten sydämet.

Keski-ikäinen mielenterveysongelmista kärsivä mies heittää yhtä lailla mieleltään järkkynyttä vanhusta rumalla matkamuistolla, eikä juuri kukaan ole vilpittömästi pahoillaan.

Joulukalenteri 13 (14): Santa Lucia

Rankan Lucianpäivän ilta: istun sohvalla syömässä lussekatteja ja katselen kaistalta Wollah Wollahia.

Joulukalenteri 9: leipää ja sirkushuveja

Koska 8. päivä oli juhla ja 7. päivä ponte, se tarkoittaa käytännössä sitä että lapsikullat ovat olleet kotona neljä päivää. Joulupuu on rakennettu, muu aika on mennyt erotuomaroidessa pikkuväen nahistelua.

Lauantaina raahasimme koko jengin sirkukseen, sunnuntaina piazzalle katsomaan pelle-esitystä. Immacolatan aattona söimme ystävien luona friteerattua kapakalaa ja muuta asiaan kuuluvaa. Lapset viihtyivät kun niitä oli 2+2; aikuisilla oli hauskaa kun ipanat olivat poissa jalosta ja viimeinkin sai viettää aikaa aikuisseurassa. Illan ehdoton kohokohta oli kun emännän isä kommentoi vaimonsa sukulaisia ja vaimon äimistyneen katseen jälkeen totesi erehtyneensä vaimosta, no, sattuuhan sitä.

Joulukalenteri 4: sardinialainen joulukertomus

Italiassa, ennen pönäkän punanuttuisen CocaCola-joulupukin saapumista tännekin hohottelemaan, joululahjatoivomukset osoitettiin Jeesus-lapselle.

***

Olipa kerran pieni sardinialainen paimen, joka kirjoitti joulun alla Jeesus-lapselle:

Rakas Jeesus-lapsi. Toivoisin jouluksi paimenen hatun, paimenen hanskat, paimenen nutun. Kiitos, Jeesus-lapsi.

Jouluna paimenraukka ei kuitenkaan saanut lahjoja, ei ensimmäistäkään.

Seuraavana vuonna paimen kirjoitti uudelleen Jeesus-lapselle: Rakas Jeesus-lapsi… Ei mitään. Ei yhtikäs mitään.

Kolmantena vuotena sama toistui; paimen oli vielä toiveikas, sillä kolmas kertahan toden sanoo. Joulupäivän aamuna paljastui karvas yllätys: ei lahjoja. Ei lahjoja edes loppiaisena. Nuttukin alkoi olla virttynyt.

Neljäntenä vuotena pieni sardinialainen paimen aloitti kirjeensä: Rakas Madonna. Jos haluat nähdä Jeesuksen vielä elävien kirjoissa, toivoisin jouluksi paimenen hatun, paimenen hanskat, paimenen nutun. Kiitos, Madonna.

(Sardinia oli varsinkin 1970- ja 80-luvuilla surullisenkuuluisa ihmiskaappauksistaan)

Arkitehdin aamukammasta: 3

Lapset laskevat päiviä jouluun, minä kaasulaitoksen asentajien saapumiseen. Kävin jo hakemassa uudet suuttimet hellaan: metaanilla ja nestekaasulla ne ovat erikokoiset, ja metaanisuuttimetkin minulla varmasti oli, laitettu hyvään talteen kahdeksan vuotta sitten. Äh.

Joulukalentereja talossa on peräti kaksi: ensimmäinen on kuvakalenteri made in germany, toinen Lidlistä ostettu kahden nyörin setti jossa roikkuu numeroituja huopaenkeleitä ja -tähtiä, pyykkipojilla portaiden kaiteen teräsvaijeriin ripustettu. Huhtipoika käy välillä aukomassa kuvakalenterin kaikki luukut, mutta muuten ei välitä koko touhotuksesta. Italiatar avaa molemmat. Yllätyskalenterista on tullut kahtena peräkkäisenä päivänä laululeikkejä valokopiona, en ole ihan varma onko tämä nyt SE juttu, mutta ainakin erilainen. Yhden nipun valokopioita olen hukannut jonnekin: netistä ei muskarimateriaalia helpolla löydy, pitäisi ostaa joku kirja. Hiivatin copyrightit.

Lupasin pennuille että katselemme joka päivä myös telkkarin joulukalenterin, sitten TV-Kaistaan tuli joku palvelukatkos. Äh vaan siitäkin.

Joulukalenteri: 2

Tämä olisi kuulunut oikeastaan jo eiliselle, mutta menköön nyt. Lisää sympaattisia kampanjajulisteita LILAn sivuilla.