Figura di merda

Italiaksi noloa tilannetta kutsutaan nimellä figura di merda, magra figura, figuraccia, siis hyvän vaikutelman, bella figuran, vastakohta. Esimerkiksi näin:

Huhtipoika vietiin tänä aamuna tarhaan niin että kengät olivat metsään päin. Tädit eivät olleet puuttuneet asiaan, vaan arvatenkin nauraneet partaansa, ja poika oli tallustellut urhoollisesti kengät väärissä jaloissa, manannut varmaan mielessään että äiti olikin mennyt hankkimaan niin epämukavat jalkineet.

Huomenna tarkastan lapsen, mikäli isä jälleen hänet pukee.

Alambicco

Italian alambicco tarkoittaa tislauspannua, ja sanan etymologia juontuu – kuten arvata saattaa – arabiasta al-imbiq, tislata. Kuparisia tislauspannuja myytiin tienposkessa Pavian maakunnassa Po-joen milanolaisttain katsottuna tuolla, siis tällä puolella, ja vaikka pannut olikin ehkä tarkoitettu koriste-esineiksi (kotitislaaminen on Italiassa laitonta, tislaamiseen tarvitaan lisenssi) niin tietävät kyllä mitä tekevät, sen verran mainiota grappaa tarjoiltiin Tapaninpäivän lounaan palanpainikkeeksi.

Meidän talossamme ei vietetä tipatonta tammikuuta, ainakaan niin pitkään kun jäljellä on tilkkakin romanialaista grappaa. Viinasten loputtua voi ruveta kunnialliseksi.

Il grembiule

Koulupuku. Esiliina.

Jokainen uusi hallitus tekee uuden koulureformin, ja mediassa on huhuttu että koulupuku, il grembiule, tulee takaisin. Paitsi ettei se Tuppulasta ole koskaan hävinnytkään. Kuten kaikki koulun alkamiseen liittyvä, on kouluessukin salatiedettä; kyselen hyvissä ajoin koulun alkamista Kummitädiltä onko tietoa siitä millainen essun kuuluisi olla ja saan ohjeistukseksi että siitä päättää opettaja aikanaan, mutta todennäköisesti sininen, ja vaikkei essua tarvitakaan koulun alkaessa kun on vielä kuumaa niin varminta olisi kuitenkin ostaa yksi, sillä pienet koot loppuvat ensin. Essun kanssa kaikki koululaiset ovat samanlaisia ja tasa-arvoisia, paitsi että essuja on useaa merkkiä. Iginio Straffin keijulla 35€, tavallisella peruskeijukaisella 13€, arvatkaa vaan. Saan Sulttaanilta pyyhkeitä siitä että olen ostanut essun ilman viralliselta taholta saatua ohjeistusta. Kuluu viikkoja, supermarketin vaateosaston essurivit harvenevat, kohta ne loppuvat kokonaan, sitten sunnuntai-iltana by the way ilmoitus: opettaja sanoi että maanantaina pitää olla essu. – Ai millainen? – No sininen.

Aamulla kello soimaan 6.30, silitän essun. Tulen silittämään sen aika monta kertaa seuraavien viiden vuoden aikana. Sotken valkoiseen irtokaulukseen nutellaa, pesen kauluksen, painan raudalla kuivaksi.