Rosa Meriläisen kolumni Pravdassa nostatti älämölön kommentti-osastolla sohaisemalla Suomen suven pyhän luontoyhteyden ylevää ilmentymää, kesämökki-instituutiota. Ettäs kehtaa, halveeraa Jumalan selän takana syntyneitä ja siellä viihtyviä (Minkäs sitä ihminen juurilleen mahtaa, joten jotenkin sitä oudosti viihtyy kotikunnassaan vaikka se olisi miten ankea), tyypillistä helsinkiläistä kopeutta ja niinpäinpois. Eikä tavallisella ihmisellä ole varaa kesämökkeillä Punavuoressa.
Rosa Meriläinen on tamperelainen.
Kehäykkösen ohituskaista oli jo perjantai-iltapäivällä tukossa taivas tietää minne Lahdentielle jonottavia perhekuntia. Kiitän vanhempiani siitä etten ole koskaan joutunut osallistumaan viikonlopun joukkopakoon. Meillä on tietysti ollut vuodesta -75 luontoyhteyttä, risukkoa, puskaa, ruohonleikkuuta, mansikkamaan kitkemistä, haravointia, kompostinhoitoa ja puutalon kunnostusta rintamamiestalon muodossa jopa yli oman kapasiteetin, mutta niin vain mökkiläisten loputtomaan jonoon liittyvät myös monet esikaupunkilaisnaapurimme. En aivan ymmärrä.
Kun olin ihan pieni, asuimme kerrostalossa. Isovanhemmillani oli siirtolapuutarhamökki.
Tuppulassa kakkosasunto on myös enemmän sääntö kuin poikkeus, ja Sulttaani on osapuilleen ainoa tuppulalainen jolla ei ole omaa 1960-luvulla luvatta rakennettua ja valtion myöhemmässä rahapulassaan sakkoa vastaan armahtamaa betonirötisköä rantapaikassa. Olemme harvinaisen yhtä mieltä siitä että voimme ajaa vaikka päivittäin neljä kilometriä rannalle sen sijaan että muuttaisimme kaksi kilometriä rannemmas joka Jumalan kesäksi.
Olen ottanut ja otan vastaan vastekin mökkikutsuja kavereilta, jopa Punavuoreen tahi siirtolapuutarhaan grillaamaan. Vaihtelu virkistää.
Arkitehti Blogilistalla
Arkitehti Facebookissa
arkitehti.wordpress.com 
Eipä nyt niin muodikas rintamamiestalo luonnon keskellä ”ryteikössä”, joka nykyään on melkein ydinkeskustaa ja hakkaa Punavuoren mennen tullen, ole huono vaihtoehto. Mihin sitä sieltä ihminen lähtisi jonottamaan? Ei ainakaan Tampereelle! :-)))
Täytynee kysyä naapureilta, että minne, minne ja miksi…
Kesämökki Tammerkosken rannalla olisi kyllä eksoottinen, tai joku vaalien kunnostettu rötiskä Pispalassa 🙂
Pravdassa?
Eikös tuo ollut Hesarin kolumni, vai kirjoittiko se samaa useampaankin?
Oli kyllä harvinaisen tökerösti tehty kolumni, minä luin moneen kertaan enkä löytänyt sitä sarkasmia, jota sinne ilmeisesti oli tarkoitettu. Muiden elämänvalintojen dissaaminen ei ole muodikasta, ei edes silloin kun se tehdään ns. pilke silmäkulmassa… ja sitä pilkettä ei tuossa ollut, valitettavasti.
Asia sinällään oli ihan ok, kenenkään ei ole pakko viihtyä mökillä, ja teini-ikäisenä olisin varmasti hurrannut riemusta, jos minut olisi mökin sijaan komennettu Helsingin keskustaan. Kuten todettua, vaihtelu virkistää.
(Meillä on muuten mökki niin upealla paikalla, että nyt vanhempana sitä on oppinut tosissaan arvostamaan, ei olla missään puskassa 10 kilsan päässä sivistyksestä, vaikka rantaa onkin vaikka muille jakaa.)
Helsingissä (en muista tarkkaa paikkaa) oli vuonna yksi ja kaksi seinään kirjoitettu ”Hesari on Brysselin Pravda”, aikana kun lehdellä oli melkoisen yksisävelinen EU-kritiikitön linja, ja onhan tuollainen iso lehti pienessä maassa helposti Virallisen Totuuden äänenkannattaja 🙂 Siitä nimi.
Ei ole mökkimaisemissasi todellakaan valittamista, mikäli järvikuvasi ovat sieltä kuten oletan!
Jaaah! Oppia ikä kaikki 🙂
Piti käydä lukemassa ko. kolumni.
Kesämökkejä en oikein minäkään ymmärrä, eivät ne ainakaan omakotitalolliselle, siis loputtomalla työleirillä 😉 olevalle, ole tarpeen. Mutta Meriläisen maaseudun ja maaseutukaupunkien dissaamista en ymmärrä, vaikka se nyt ei olekaan tuon kolumnin pääasia. Olen asunut opiskeluaikana kaupungissakin, siis oikein kerrostalossa, ja se oli kokonaisuutena ihan ok, vaikka välillä ahdistavaakin. Mutta maaseutu on minun paikkani, ja monen muunkin, enkä silti dissaa kaupunkiasumista…
Joku puuton luoto voisi olla ihan kiva lomapaikka 😉
En itse nähnyt kolumnissa dissaamista, korkeintaan provosointia, joka on jokseenkin välttämätöntä jos haluaa että juttua klikataan ja kommentoidaan. Ja kaupunkiasumista saa maakuntalehdissä haukkua vaikka kuinka, ei se ole dissaamista 😀
No, ehkä tarkemmin luettuna hän ei tosiaan dissannut vaan yritti vain provosoida 😉
”Your home is where your heart is!”
Ruusun pakinoita PRAVDAssa olen jo kauan sitten lakannut lukemasta. Ne ovat heppoista ja usein naiivia tekstiä, ja tietysti hänen on pakko keksiä jotain tökkivää jo otsikkoon, että saisi lukijoita ja runsasti mielipidekirjoituksia. Poliitikolle on myös tärkeää pitää naamansa näkyvissä.
Mutta olisihan tuo unelmaduuni, saisi kaivella napaansa maan Virallisessa Totuudessa… kyllä minulle ainakin kelpaisi, vaikka paremman puutteessa täytynee tarttua mihin tahansa duuniin mistä saa liksaa…
…heh heh, reippaalle tytölle, jonka ei tarvitse tartuttaa nimeään ja naamaansa kaikkien mieleen ennen vaaleja, sopisi ehkä isoäitini konsti:
”tjäna lite extra i portgången”.
Voi olla vähän myöhäistä vaihtaa alaa, vaikka nätin naaman voi tietysti korvata rautaisella ammattitaidolla 😀
Meriläinen ei ole toiminut kansanedustajana sitten vuoden 2007.
Mökki on hyvä tukikohta sienestys- ja marjastusretkille, jos siis haluaa kerätä kunnollisen sadon eikä vain vähän fiilistellä jossain lähipusikossa;)
Innokkaat mökkiläiset sitten keräävät kaikkea vähän liikaa, ja lopulta lahjoittavat pussikaupalla kuivattuja sieniä jollekin koko kesän soitelleelle hepokatille 🙂
Meillä tuli mummolassa siirtomaan mukana nurmirouskun rihmastoa, ja nyt suolasienet saa suoraan pihalta. Ennen kasvoi vain pulkkosientä.
Kerran poliitikko, aina poliitikkko, joskus paukut vaan ei riitä jatkoon.
Puoli vuotta sitten:
Rosa Meriläinen katkerana: Olisin halunnut ministeriksi
– Entinen vihreiden kansanedustaja kertoo haikailleensa puolueensa puheenjohtajuutta. ”
(Iltasanomat 24.11.2009 klo 18.15)
Wikipedia: ”Meriläinen oli myös Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen ja ohjelmapäivitystyöryhmän puheenjohtaja 2007–2009.
Meriläinen herätti huomiota muun muassa kertomalla kannabis-kokeilustaan ja käyttämällä eduskunnassa poikkeuksellisen lyhyttä minihametta, ”roiskeläppää”, ja rintamerkkiä, jossa luki ”vittu haisee hyvältä”.
Kansanedustajan työstä hän raportoi värikkäästi kotisivuillaan ilmestyvässä blogissa.”
***
Syyskuussa 2006 Meriläinen ilmoitti ettei asetu ehdolle seuraavissa, kevään 2007 eduskuntavaaleissa.”
Eikö Bill Clintonkin aikoinaan presidentinvaalien alla joutunut koville kannabiskokeiluistaan? Maistoin kun kaveritkin, mutta vedin vain poskareita. Hätävale paras vale!
Presidenttinä Bill Clinton sitten jatkoi kokeilujaan, joista kuuluisin on savukekokeilu. Siinä hänellä oli assistenttina työtoverinsa Ms. Lewinsky, sittemmin tunnettu laukkudesignerina ja kirjailijana.
Kuka tietää, vaikka Roosa olisi rintanappiinsa lainannut Amerikan presidentin tutkimustuloksen tehdäkseen vaikutuksen Suomen eduskunnassa.