Palermon kilvissä*

Sopivasti tätä kirjoittaessa ISTAT julkaisi uudet tilastot suhteellisesta köyhyydestä Italiassa:11,1% perheistä, 12,8% väestöstä. Alueellisesti köyhyys jakautuu epätasaisesti; kun reilut 5% perheistä Pohjois- ja Keski-Italiassa elää suhteellisessa köyhyydessä, on etelässä köyhiä 22,5% eli lähes neljännes. Köyhyys koettelee erityisesti lapsiperheitä ja perheitä joilla on taloudessaan yksi tai useampi vanhus hoidettavana. Tilastollisesti Italiattaren luokalla täytyisi olla kolmesta neljään muuta persaukista, mutta oppilasaineksen epätasaisen jakauman takia väittäisin heitä olevan enemmänkin.

perse auki = con culo a terra
puilla paljailla = sul lastrico. Periaatteessa sama kuin Suomessa, mutta lattiamateriaali kivinen. Sanonta edellyttää sitä, että on joskus ollut varakkaampi.

Kun itku ei auta markkinoilla, on parempi nauraa. Teemme omia sketsejä: Kävin tänään pankissa – Voi sinua onnellista – Eikun laskuja maksamassa – Niin, voi sinua onnellista kun voit maksaa. Entä jos lööpissä lukisi: Ravintola-alan yrittäjä kuoli nälkään vain kuukautta ennen avajaisia? Viimeisen lainan jälkeen en enää uskalla näyttää naamaani pankissa. – Laita seuraavalla kerralla kommandopipo päähän, niin eivät tunne sinua.

Tilastotieteen laitos ei ole tuonut ilmi suurta heilahtelua suhteellisessa köyhyydessä elävien määrässä aikavälillä 2003-2007. Ajankohtaisohjelmissa on jo muutaman vuoden ajan puhuttu neljännen viikon köyhistä, töissäkäyvistä ihmisistä tai eläkeläisistä joiden heikentynyt ostovoima ei riitä kuun loppuun. Sittemmin nämä ovat muuttuneet kolmannen viikon köyhiksi. Supermarketit ovat havainneet että kuun toisella puoliskolla romahtaa ylellisyystuotteiden, kuten leivän ja maidon myynti. Kaikki tämä jo aikaa sitten ennen nykyistä pankkikriisiä, ja vaikka talousuutiset ovatkin dramaattisia, voi Italian kadonnut keskiluokka huokaista helpotuksesta: ei putoa kovin korkealta jos luudan päältä lattialle.

Mikäli harjoitetaan myönteistä ajattelua, sanottakoon ainakin se että edellisen laman aikana opiskelijaelämää viettäneenä ja valmistumiseni jälkeen suoraan Italiaan pätkä- ja vajaatyöllisyyteen saapuneena olen tottunut persaukisuuteen. Talo ei ole menossa alta, autolainan erät saa jotenkuten maksettua, asiakkailta perityt menevät suoraan lastentarhan toimistoon, vakuutusyhtiöön, työeläkekassaan, hyvä jos välistä saa kympin ruokaan. Mihinkään ylimääräiseen siitä ei riitä, tai kuten Italiatar sanoo: Äiti, mitä tarkoittaa shopping?

*PA oli Palermon tunnus vanhoissa rekisterikilvissä.